Yksi monista Suomessa LM-Activator™-purennanohjainta työssään hyödyntävistä suun terveydenhoidon ammattilaisista on Turun yliopistosta vuonna 2017 valmistunut hammaslääkäri Kaisa Packalén. Kaisa työskentelee Naantalin kaupungin hammashoitolassa apuoikojana ja työskentelyn nykyisessä tehtävässään hän on aloittanut vuoden 2019 alussa. Apuoikojaksi kouluttaudutaan hammaslääkärin peruskoulutuksen jälkeen käytävällä täydennyskou-lutuksella, sekä kokeneemman kollegan johdolla tapahtuvalla työhön perehdytyksellä. Tässä artikkelissa Kaisa avaa apuoikojan työnkuvan lisäksi sitä, kuinka LM-Activatorin™ avulla oikomishoito on potilaalle sekä miellyttävää että tehokasta.
Hammaslääkäri, apuoikoja Kaisa Packalén Suuhygienistit Marjut Reunanen ja Eveliina Helasvuo, Hammashoitaja Sanna Wahteristo
Oikomishoito on tarkasti hiottu kliininen prosessi
Oikomishoitoa tehdään Suomessa terveyskeskuksissa yhtenäisiä perusteita noudattaen ja esimerkiksi Naantalissa oikomistiimiin kuuluu oikomishoidon erikoishammaslääkäri, apuoikoja, neljä suuhygienistiä sekä erikoishammaslääkäriä ja apuoikojaa avustava oikomishoitoon perehtynyt hammashoitaja. Naantalissa potilaat tulevat hoitoon esiseulonnan kautta, jonka tekevät hammaslääkärit ja suuhygienistit. Seulontojen kautta potilaat lähetetään erikoishammaslääkärille varsinaiseen seulontaan, jossa määritellään tarkasti hoidon tarve. Erikoishammaslääkäri tekee jokaiselle potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jonka kliinisestä toteuttamisesta vastaavat hänen lisäkseen apuoikoja ja suuhygienistit.
Varsinainen oikomishoidon prosessi käynnistyy purentavirheen havaitsemisen jälkeen suuhygienistin tekemän oikomishoidon alkutarkastuksen kautta, jossa mitataan purentasuhteet (Angle-luokat ja ylipurennat), tarkastellaan kasvojen profiilia, hampaiston erityispiirteitä sekä vaihdunnan vaihetta, otetaan valokuvat ja purentaindeksi sekä hampaiston jäljennökset joko perinteisesti tai skannaamalla. Yleensä potilaasta otetaan myös röntgenkuvat ja näiden dokumenttien pohjalta erikoishammaslääkäri laatii hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma käydään yhdessä läpi potilaan ja hänen huoltajansa kanssa, jotta he tietävät kuinka oikomisprosessi tulee etenemään.
Tästä alkaa apuoikojan työ
Työnjako oikomisprosessissa on suunniteltu huolella ja sen avulla oikomishoitoa voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Naantalissa erikoishammaslääkäri on kliinisessä työssä mukana verrattain vähän ja hänen pääasiallinen roolinsa on konsultoida haastavissa tapauksissa, sekä varmistaa prosessin sujuvuus. Erityisen haastavissa tapauksissa potilaalle varataan aika erikoishammaslääkärille välinäyttöjä varten.
Apuoikojan rooli Naantalin hammashoidon oikomisprosessissa on merkittävä, sillä suurin osa potilaista tulee erikoishammaslääkärin sijasta apuoikojan vastaanotolle. Erikoishammaslääkäri on paikalla 1-2 kertaa kuukaudessa, joten kliinisen työn toteutus on apuoikojan vastuulla. Kliinisen työn ohessa apuoikoja vastaa hammaslääkäreiden sekä suuhygienistien konsultaatioihin koskien mahdollista oikomishoidon tarvetta ja esiseulontaa, sekä suunnittelee työnjakoa esimerkiksi ohjaamalla potilaita suuhygienistien välikontrolleihin. Kontrollivälit ovat keskimäärin noin 3 kuukauden välein.
Oikomishoidon aloitus perustuu Suomessa valtakunnallisiin kriteereihin ja hoidon määrityksen apuna käytetään yleistä 10-portaista pisteytysluokitusta. Naantalissa pisteytysluokituksen tapaukset seitsemästä ylöspäin otetaan aina hoitoon, mutta mahdollisuuksien mukaan myös lievempiä purentavikoja pyritään hoitamaan. Luokituksesta riippumatta lasten ja nuorten hoidossa tavoitteena on aina varmistaa normaali purennan kehitys. Normaalin kehityksen turvaamisen avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä vaikeista purentavirheistä potilaille syntyviä haittoja. Oikomishoitoon päätyvistä lapsista suurin osa löydetään lakisääteisten vuositarkastusten perusteella ja näissä tarkastuksissa korostuu osaavien suuhygienistien ammattitaito. Naantalissa suuhygienistit huomaavat jo erittäin hyvissä ajoin kehittyvät purentavirheet ja varaavat potilaalle konsultaation mahdollista oikomishoitoa varten.
Oikomishoito voidaan aloittaa tarvittaessa jo maitohammasvaiheessa ja varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito estää purentavirheiden pahenemisen sekä on yleensä potilaan näkökulmasta kevyempi ja helpompi prosessi. Oikomishoidon tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Suurin osa potilaista hoidetaan joko hampaiden ensimmäisen tai toisen vaihduntavaiheen yhteydessä, mutta joskus hoitoa joudutaan lykkäämään potilaan yhteistyökyvyn puutteen tai puutteellisen suuhygienian vuoksi. Hoitoa voidaan tehdä myös vaihduntavaiheiden jälkeen, mutta hoito on yleensä sitä helpompaa mitä aikaisemmin se päästään aloittamaan.
Purentavirhe ei valitettavasti useinkaan häviä siirryttäessä maitohampaista pysyviin hampaisiin, mikä korostaa huolellisesti laaditun hoitosuunnitelman merkitystä. Haitallisten tapojen ja purentavirheiden varhainen hoito ehkäisee luustollisia epäsymmetrioita sekä mahdollistaa leukojen vapaan kasvun.
Monipuolisuus on LM-Activatorin™ valtti onnistuneessa hoidossa
LM-Activator™ on ennen kaikkea todistetusti toimiva, helppokäyttöinen ja kustannustehokas oikomiskoje. Monipuolisuutensa ja laajan käyttöalueensa ansiosta LM-Activator™ soveltuu käytettäväksi aina maitoham-masvaiheesta lähes valmiiseen hampaistoon asti. Monipuolisuutensa vuoksi suurin osa oikomishoidoissa käytettävistä irtokojeista on juuri LM-Activatoreita™, jota voidaan käyttää muun muassa syväpurentojen, distaalipurentojen, lievien avopurentojen ja kielen virheellisen aseman korjaamisessa. Muita käyttötarkoituksia ovat esimerkiksi hammaskaarten järjestäminen lievissä ahtaustapauksissa, sekä hammaskaarien aukkoisuuden sulkeminen. Mikäli oikomishoidoissa joudutaan käyttämään LM-Activatorin™ sijasta kiinteitä kojeita, on hoito kalliimpaa, sekä käytettävien materiaalien, että hoitohenkilökunnan työpanostuksen osalta ja tämän myötä hoidosta tulee kustannusten suhteen tehottomampaa.
Jotta purennanohjaushoito saadaan onnistumaan halutulla tavalla, on tärkeää huomioida muutamia ydinasioita. Ensimmäinen ja hoidon kannalta tärkein asia on potilasvalinnan onnistuminen jo ennen hoidon aloitusta. Mikäli oikomishoidolla halutaan vaikuttaa leukojen suhteisiin esimerkiksi aktivoimalla alaleuan kasvua, tulee potilaan olla kasvavassa iässä. Toinen tärkeä asia on kantapään kautta opittu huomio nenähengityksen onnistumisen tärkeydestä. Mikäli nenähengitys ei onnistu, suu aukeaa öisin ja koje tippuu. Tämän tapahtuessa toistuvasti hoidon avulla ei saavuteta haluttuja tavoitteita. Vain yhteistyökykyisen ja hoitoon motivoituneen potilaan kanssa voidaan saavuttaa toivottu lopputulos.
Motivoitunut potilas on paras potilas
Hoitoon motivoimiseen on monta tapaa ja ei ole olemassa yhtä tapaa, joka toimisi kaikille potilaille. Kojeen käytön houkuttelevuutta potilaalle helpottavat sen huomaamattomuus ja käytön ajoittuminen yöaikaan, jolloin potilas on useimmiten kotonaan. Koje on materiaaliltaan pehmeä ja suurin osa potilaista kokee kojeen käytön miellyttävänä.
LM-Activator™ on myös helposti puhdistettava ja suuhygieniasta huolehtiminen on helpompaa verrattuna kiinteisiin kojeisiin. Lisäksi kojeen koteloon laitettavat kuvat ja tarravihot ovat toimineet nuoremmille potilaille kivoina kannustimina. Hyväksi havaittu argumentti on se, että hoidon onnistuessa voidaan välttyä pidemmiltä ja raskaammilta hoidoilta, kuten kiinteiden kojeiden käytöltä.
Suurin osa potilaista suhtautuu kojeen käyttöön positiivisesti, mutta joskus vastaan tulee myös hieman ennakkoluuloisempia tapauksia, joiden on vaikea uskoa, että hammassuojien näköinen koje voi todella toimia. Heidän kohdallaan reaktio on usein erityisen ilahtunut, kun hoito alkaa toimia ja tulokset tulevat näkyviin. Sekä potilaille että suunhoidon ammattilaiselle on hoidon loppuvaiheessa antoisaa vertailla hoidon alkumalleja tai kuvia ennen hoitoa lopputulokseen ja huomata saavutetut tulokset.
Oikomishoidon kesto on vaihtelevasti vuodesta jopa neljään vuoteen, riippuen mikä on hoidon tavoite ja osuuko hoito kasvuspurttiin. Usein vaihduntojen välissä voidaan pitää taukoa hoidoista koska kojeesta ei saada kaikkia tehoja irti. Jokaisen potilaan kohdalla pyritään mahdollisimman helppoon hoitoon ja monesti hoidon jako useampaan erään tuottaa parhaan lopputuloksen. Tämän vuoksi hoidon kesto ei ole paras mittari ja kestoa tärkeämpää on ajoittaa hoito oikein. Hoidon tuloksia voidaan olosuhteista ja potilaan kojeen käyttötunnollisuudesta riippuen nähdä parhaissa tapauksissa jo vuoden kuluttua hoidon aloituksesta. Tietyissä erityistapauksissa kuten yhden hampaan etualueen ristipurennan korjaantuminen voidaan havaita jo kolmen kuukauden käytön jälkeen.
Ehdottomasti suosittelen varhaishoitoa, jos se vain suinkin on mahdollista. Mitä aikaisemmin hoito päästään aloittamaan niin sitä paremmin päästään ehkäisemään suurempaa työtä myöhemmin.
Kaisa Packalén HLL
Lisäksi työnjako ainakin meillä on huippujuttu ja se helpottaa omaa työtä, kun on hyvä tiimi kasassa. Kun kaikki osaa oman hommansa saadaan potilaiden aikoja jaettua useammalle tekijälle. Meilläkin jokaisella on omat vahvuutensa ja meillä hammaslääkäreillä se on hoidon suunnittelu ja näkemys hoidon suunnasta, kun taas suuhygienistit on aivan mielettömän taitavia motivoimaan potilaita kojeen käyttöön. Kun kaikki käyttää omia vahvuuksiaan niin homma toimii!
Naantalin hammashoitola
- Aloitettuja hoitoja n. 80 kpl vuodessa, 6–7 kojetta kuukaudessa
- Kontrolliajat 3 kk välein
- Kontrolliajat lyhyitä, ja vievät vain vähän tuoliaikaa
- Oikomishoito kiinteillä kojeilla kalliimpaa sekä käytettävien materiaalien että hoitohenkilökunnan työpanostuksen osalta
LM-Activator™ on purennanohjain kasvaville potilaille. Se ohjaa vaihtuvia hampaita ja kasvavia leukoja sekä korjaa virheasentoja. LM-Activator™️ on täysin kotimainen tuote, joka on kehitetty ja valmistetaan Suomessa. Lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetun silikonin ansiosta koje on turvallinen, luonnostaan joustava ja miellyttävä potilaalle ja samalla erittäin hygieeninen.
LM-Activator™ artikkeli nro 1